Olin ennen vakuuttunut siitä, että olen antelias ihminen, joka tykkää antaa omastaan ja samalla näyttää arvostusta läheisiään kohtaan. Aloin kuitenkin jossain vaiheessa  ymmärtämään miten asiat oikeasti ovat. Annan enemmän kuin mielelläni muille, mutta unohdan siinä samassa itseni.

Jouluaatto on vihdoin täällä, ja kaikki me Yogoben työntekijät täältä kulissien takaa haluamme toivottaa sinulle oikein hyvää joulua! Toivomme, että nautit joulusta yhtä paljon kuin mekin, ja teet juuri niitä asioita jotka tuovat sinulle iloa ja hyvinvointia. 

Oman elämäsi Tonttu Torvinen, on salainen, ja sinun tärkein alainen.

Joulunhan kuuluisi perinteisesti olla rauhoittumisen aikaa. Tuntuu kuitenkin kaikelta muulta kuin siltä, että tässä yhtään mihinkään oltaisiin rauhoittumassa. Veikkaan etten ole ainut jonka joulunalusaika on yhtä minuuttiaikataulua. Jotenkin sitä on tullut laittaneeksi itselleen kaiken maailman tavoitteita mitkä olisi tehtävä ennen kuin kirmaa tiukuset kilkattaen joululomille.

Mietitkö joskus sitä miksi toimit kuten toimit, harrastat sitä mitä harrastat ja tykkäät siitä mistä tykkäät? Olen lähiaikoina pohtinut paljon kysymystä siitä "mikä sai minut pysymään treenaamisen parissa?" ja kysymystä siitä "miksi treenaan mitäkin juttua?".

Tein pari viikkoa sitten ensimmäistä kertaa Satu Tuomelan ohjaaman yin-harjoituksen, jonka esittelytekstissä luvattiin tunnin olevan haastava mutta - “that is where the magic is!” Todellakin! Tästä yin-tunnista ehdottomasti löytyi taikaa; olen nyt tehnyt saman harjoituksen useamman kerran ja löytänyt vihdoin nautinnon jopa splitistä, apina-asanasta, hanumanasanasta, millä nimellä ikinä asanaa haluaakaan kutsua. Itse tykkään että apina-asana on oiva nimi. Tunti on myös dynaamisempi kuin yin-tunnit normaalisti ja tunnilla tehdään asanoita mitä ei perinteisesti ehkä yin-joogassa tehdä mutta hieman eri tavoin, luoden kuin uuden tutustumisen vanhoihin tuttuihin.

The social tectonic plates of the world are massively shifting and they are way up there on the hypothetical richter scale. Peace in the world must start with peace within ourselves. Finding balance and harmony in our lives, souls and for the planet upon which we walk our walk cannot be done from the outside. It cannot be structured or forced. It cannot be packaged and sold off the shelf. It must come from the inside.

Tällä listalla olevat kohdat ovat kaikki samanarvoisia ja jakavat yhdessä ykkössijan.

Sisäinen palo kasvaa, lämpö leviää alavatsasta lantioon, reisiin ja palleaan. Jos tunteelle pitäisi valita väri, olisi se oranssinpunainen. Tunne on voimakas, jopa vähän seksuaalinen. Ei romanttisessa mielessä, vaan enemmänkin primitiivisessä. Sisäinen kehoni on hereillä, veri virtaa voimakkaasti ja koko kroppani on lämmin. Selkä tuntuu vahvalta ja valtava liikkumisen tarve valtaa minut – minun on päästävä ilmaisemaan sisäistä virtaustani, kirjoittaa Cecilia Gustafsson.

Tutkimukset osoittavat, että solujemme perintöaines ei olekkaan niin muuttumatonta kuin olemme luulleet. Karolinska Institutenin tutkijat esittelevät uudessa tutkimuksessaan solun metabolismista havaintoja siitä, miten liikkuminen muutti DNA:ta sellaisilla henkilöillä, jotka muuten liikkuivat vähän.

Mitä neuvoja antaisit nykyajan ihmisille pitkään ja terveeseen elämään?
– En monia. Nuoret ihmiset näyttävät jo tietävän kaiken, mutta tuntuu kuin he eivät tekisi mitään sen eteen. Voit viedä hevosen veden ääreen, mutta et voi pakottaa sitä juomaan, toteaa Bette Calman tässä ihanassa haastattelussa (englanniksi).

Yksi osa sisäisen voiman kanssa yhteyteen tulemisessa on hengityksemme. Hengityksellä ja henkisellä tilallamme on vaikutusta ympäristöömme. Jo pelkästään tiedostamalla arjessa hengityksensä, voi saada aikaan suuria muutoksia fyysiseen, psyykkiseen sekä tunnepohjaiseen hyvinvointiin.