Miksi jotkut ihmiset ahdistuvat helpommin kuin toiset? Mikä oikeastaan aiheuttaa ahdistusta ja hermostuneisuutta, ja miten sitä voi vähentää? Seuraavaksi esittelemme lyhyesti kahdeksan uuden tutkimuksen tuloksia aiheesta.
1. Ole ystävällinen muille ja vähennä ahdistusta
On mahdollista, että sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta voisi vähentää tekemällä ystävällisiä eleitä muille ihmisille. Tutkimuksessa osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä teki muille ihmisille ystävällisiä tekoja, kuten vaikka tiskasi kämppistensä tiskit. Toinen ryhmä laitettiin erilaisiin sosiaalisiin kanssakäymistilanteisiin ilman, että he suorittivat mitään erityisen ystävällisiä eleitä muille. Kolmas ryhmä toimi kontrolliryhmänä. Tutkimuksen tulos näyttää, että kaikkein mukavimmaksi olonsa sosiaalisissa tilanteissa tunsivat ne koehenkilöt, jotka olivat tehneet ystävällisiä tekoja kanssaihmisille.
2. Miksi ahdistus johtaa eristäytyneisyyteen?
Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että ahdistus saa meidät keskittymään enemmän vain itseemme, mikä vähentää empatiaa muita kohtaan. Tämä taas johtaa siihen, että asioita voi olla haastavaa nähdä toisten ihmisten näkökulmasta. Ilmiö saattaa selittää sen, miksi ahdistuminen voi johtaa niin voimakkaaseen eristäytyneisyyden tunteeseen.
3. Ahdistus on periytyvää
Yliaktiivisuus tietyissä aivojen osissa saattaa vaikuttaa ahdistuksen ja masennuksen periytymiseen vanhemmilta. On kyse kolmesta eri aivojen osasta, jotka liittyvät pelkoreaktioiden syntyyn. Tutkimus osoittaa, että 35 prosenttia ahdistuksesta oli selitettävissä perhehistorialla.
4. Istuva elämäntyyli on yhteydessä ahdistukseen
Vain vähän energiaa kuluttavilla aktiviteeteilla kuten television katselulla, tietokonetyöskentelyllä ja tietokoneella pelaamisella on yhteys ahdistukseen. Yhteyden arvellaan johtuvat edellä mainittujen aktiviteettien vaikutuksesta unenlaatuun, aineenvaihdunnan hidastumiseen sekä sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen.
5. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvällä ahdistuksella yhteys serotoniinitasoihin
Matalat serotoniinitasot aivoissa on ennen yhdistetty sosiaaliseen ahdistukseen, mutta nykytutkimus antaa viitteitä täysin päinvastaisesta. Serotoniini on välittäjäaine, joka vaikuttaa muun muassa mielialaamme. Ihmisillä, joilla on sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta, näyttää olevan korkeammat serotoniinitasot kuin henkilöillä, joilla ei ahdistusta esiinny. Näyttää myös siltä, että mitä enemmän serotoniinia erittyy, sitä voimakkaampaa ahdistus on.
6. Fermentoitu ruoka voi vähentää ahdistusta
Yksi tutkimus osoittaa, että ihmisillä jotka syövät enemmän fermentoitua, eli hapatettua ruokaa, on vähemmän sosiaalisten tilanteiden ahdistusta. Fermentoitu ruoka sisältää maitohappobakteereja eli probiootteja ja se voi olla esimerkiksi hapatettuja vihanneksia, jugurttia, piimää tai kombuchaa.
7. Ahdistus tarttuu
Tutkimus osoittaa, että ahdistus on “tarttuvaa”, joten se voi siirtyä vanhemmilta lapsille ja toisinpäin. Ahdistuksen tarttuvuus oli tutkimuksessa geneettisistä tekijöistä riippumatonta.
8. Miten treeni ja rentoutuminen vähentävät ahdistusta
Uusi tutkimus osoittaa, että rentoutumistekniikat ja treenaaminen voivat auttaa ahdistukseen, koska ne muun muassa muuttavat suhtautumistamme ympäröivään maailmaan. Harjoittelun ja rentoutuksen jälkeen emme yhtä helposti tulkitse neutraaleja signaaleja virheellisesti uhkaaviksi tai negatiivisiksi, kuin mitä tekisimme ollessamme ahdistuneita ja hermostuneita.
Lukuvinkkejä
- Vaivu syvään uneen – vinkkejä jooga-asennoista
- Kokeile ohjelmaamme henkisen energian lisäämiseen
- Haluan oppia meditoimaan
Lue lisää tutkimuksista täältä.
