Yliliikkuvuus ja yin jooga

Kaikilla on erilainen liikkuvuus nivelissä

Siinä hän makaa vieressäni joogamatollaan. Klassinen musiikki tulvii kaiuttimista, ja opettajamme Paul Grilleyn ohjeistavat sanat kuuluvat taustalla. Esteettisesti orientoidulle ”joogille”, jonka tiedot ovat vähäiset, näyttää se varmaan siltä, että salissa harjoitettaisiin samanaikaisesti kahta erilaista joogatyyppiä. Todellisuudessa on joka ikinen täysin samassa yin joogan asennossa, täysin samalla yrityksellä vaikuttaa samoja osia kehossa. Lanet Lau liikkuvine nivelineen ja suuren liikkuvuuden mahdollistavine luustoineen sukeltaa syvälle asanoihin, kun minun tuskin tarvitsee liikkua, kun jo löydän venytyksen. Opettajakolleegani vitsailevat, että olenhan minä maton ulkopuolella poliisitaustani ja tarinoideni vuoksi ”Janet of Life”. Sillä matolla olen kaukana Janetistä, jonka tyyppisiä ihmisiä usein hieman negatiiviseen sävyyn kutsutaan yliliikkuviksi. Termi synnyttää usein väärinkäsityksiä sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa, ja se saattaa jopa pitää oppilaita pois yin joogatunneilta.

Fokuksena lihakset vai luusto ja sidekudos?

Ensimmäinen kysymys, joka joogin tulee ennen harjoitusta itselleen esittää, on kysymys siitä, että haluaako hän keskittyä lihaksiin vai luihin ja ligamenttehin eli sidekudoksiin. Haluaako vahvistaa lihaksia, jolla stabiloi niveliä, vai venyttää sidekudosta, jolla taas lisää nivelten liikkuvuutta? Kaikki me tarvitsemme molempia, ja tässä artikkelissa pureudumme nivelten sidekudoksen venyttämiseen.

Yritetään luoda yksinkertainen pohja ja ymmärrys erilaiseen tapaan katsoa joogaharjoittelua jakamalla kehon kudokset kahteen eri tyyppiin: lihakset yang-kudokseksi ja luusto yin-kudokseksi. Yinkudokseen kuuluu luonnollisesti myös sidekudos ja fascia. Jotta joogan harjoittaminen olisi tarkoituksenmukaista, tulisi joogin opetella tuntemaan lihas- ja sidekudoskontaktin tuntemusten ero. Lihasvenytys tuntuu yleisesti vahvemmin ja pinnallisemmin, ja se on helpompi tunnistaa, kun taas sidekudosten venytys tuntuu syvemmällä, ihan vain siitä syystä, että se sijaitsee syvemmällä kehossa, ja sen tehtävänä on pitää luuston eri osia linjassa.

Olet ainutlaatuinen

Kaikki me olemme erilaisia, senhän näkee jo päältäpäin. Monille voi kuitenkin tulla yllätyksenä, että erot ulottuvat syvälle kehoomme eli myös luihin ja niveliin. Luustomme ei ole samanlainen kuin kenenkään muun. Eroja on luiden pituuksissa, nivelkuoppien syvyydessä, nivelkuulien koossa ja selkänikamien etäisyyksissä. Kaikki erilaisia kuin jonkun muun. Tämän ymmärtäminen on todella tärkeää, sillä nämä erot vaikuttavat liikkuvuuteen, ja saavat siis asanat näyttämään erilaisilta eri ihmisillä.

Tensio vs. kompressio 

Joogassa kaksi asiaa määräävät kuinka pitkälle asennossa voi mennä: tensio ja kompressio. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että venytystä tehdessä vastaan tulee aina jompi kumpi. Tensio tarkoittaa kireyksiä lihaksissa/fasciassa, kun taas kompressio kuvaa anatomisia rajoitteita kuten luuston osien osumista toisiinsa.  Viikkojen, kuukausien tai vuosien joogaharjoittelun avulla saat mahdollisesti jännitykset poistettua, jolloin anatomiset rajat asennossa tulevat vastaan. Se tarkoittaa siis sitä, että luu kohtaa toisen luun (jokin kudos niiden välissä), joten tätä pidemmälle ei ole mahdollista mennä. Luuston rajoja ei voi ylittää, ja siksi meidän (egomme?) tulee hyväksyä tällaiset rajoitteet, eikä kuunnella neuvoja m.m. syvemmästä hengityksestä tai kovemmasta yrittämisestä.

Löydä tasapaino

Toisten luusto mahdollistaa suuren liikkuvuuden, jota usein kutsutaan yliliikkuvuudeksi. Tarkoittaako tämä siis sitä, että Janetin ei tulisi harjoittaa lainkaan yin joogaa loukkaantumisriskin vuoksi? Mielestäni tällainen ajattelu on liioiteltua. Yhtä hyvin kuin yin joogassa, voi yang joogaakin harjoitellessakin loukata itsensä. Oikealla asenteella ja riittävällä anatomian tietämyksellä voi yin joogaa harjoittaa täysin vaaratta. Tärkeintä on löytää hyvä tasapaino ja ymmärrys siitä, miten pitkälle asentoon juuri sinä voit mennä – oli kyse sitten yang tai yin joogasta.

The shape of your bones

Ensimmäinen ajatus josta tulisi luopua, on se, että yliliikkuvuudessa olisi jotakin negatiivista. Kyse on vain ja ainoastaan ”of the shape of your bones”. Jos olet kovin liikkuva, tulisi sinun luultavasti harjoittaa tarpeeksi myös yang joogaa nivelten stabilisoimiseksi, mutta yin joogan harjoittaminen on yhtä suotavaa. Oikealla tavalla, oikealla asenteella.

​Theory of exercise

Kaikkia kehon kudoksia tulisi treenata – kudostyypin mukaisella tavalla. Yang-kudosta tulee treenata yang-tavalla, toisin sanoen lihaksia treenataan toiston, liikkeen ja tietyn hengityskierrosten määrän avulla. Yin-kudoksia, jotka ovat kehon aktiivisia, eläviä kudoksia, tulee myös treenata, mutta yin-tyyppisesti ja yin-asenteella, toisin sanoen stattisesti paikallaan ja useiden minuuttien ajan kerrallaan. Kun yin joogassa tulee loukkaantumisia, on yksinkertaisesti kyse siitä, että yin joogaa koitetaan harjoittaa yang-asenteella.

Miksi harjoitamme yin joogaa?

Yin joogassa yritetään luoda niveliimme täysi liikkuvuus. Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän sidekudoksemme kuivuu, mikä taas vetää niveliä kasaan. Energeettisellä tasolla haluamme venyttää ligamentteja avataaksemme chin/pranan virtauksen meridiaaneissa/nadeissa, joiden sanotaan patoutuvan juuri nivelten kohdilla. Myös laajan liikkuvuuden mahdollistavan luuston omistavan oppilaan tulee yrittää luoda chin/pranan vapaata virtausta. Kuten aikaisemmin mainitsin, ovat yin-kudokset yhtä lailla aktiivista, elävää kudosta, jota tulee venyttää jumien välttämiseksi.

Ohjeita yliliikkuville (ja muillekin) oppilaille

Yin joogaa harjoittaessa otamme jonkin asennon tarkoituksena venyttää jotakin tiettyä aluetta (target area). Osalla asennot tuntuvat välittömästi, kun taas toisilla joilla on suuri liikkuvuus venytys ei tunnu, ja asentoon tulee mennä syvemmälle. Tärkeintä on pitää mielessä, että venytyksen tunteen kuuluu pysyä juuri sillä alueella johon sen on tarkoitettukin kohdistuvan. Venytyksen ei kuuluisi tuntua liian lähellä niveliä, eikä varsinkaan polvissa. Yin joogassa koitetaankin sidekudosten lisäksi päästä fasciaan, joka on siis lihaksia ympäröivää ja niiden läpi kulkevaa kudosta.

Yliliikkuva Janet kertoo miksi hän harjoittaa yin joogaa

There are many flexible people over here in Asia and we love Yin Yoga. For me, there are a few things I get from yin which I couldn't get from yang:

• A platform to meditate.
• It helps me relase my emotions. Being flexible in poses doesn't mean we cannot feel the stretch. Especially the rebound. In my earlier days (when I was working through the tension), many poses stirred up my anger and frustraion. By learning to hang in with the pose, I learned to recognize my emotions and stay with discomfort.
• I've noticed that when I'm challenged by emotional storms or when my body are about to get sick, my body becomes a lot tighter (might not look tight on the outside but it feels VERY tight), and afterwards I usually feel more nourished and supported.
• Yin helped me gain my flexibility a lot quicker than yang, and it helps me maintain the flexibility. (I don't get as open if I only do yang), especially since I do a lot of handstands and stuff, my body can become relatively tight (again maybe not to the eyes of general public), so yin helps me maintain my full range of movement.
• The nourishment, healing and quietness of yin cannot be replaced by yang.

Yin-asenne

Joten hyvät joogit, opetelkaa harjoittamaan yin joogaa yin-asenteella. Yin joogassa ei ole kyse siitä, kuinka syvälle asentoon pääsee. Siinä on kyse sisäisen tuntemuksen löytämisestä, ja siinä tunteessa pysymisestä tietyn ajan. Bernie Clarkin mantrasta voi olla suurta apua yin joogassa: ”if you're feeling it, you're doing it”.

Kirjoittaja: Sofie Ringsten

​