Forskning utbr%c3%a4ndhet yogobe

Seikkailu tutkimusviidakkoon – kuinka erotetaan lohikäärme krokotiilista

19 juni 2016 | Av Yogobe

Joogasta, terveydestä ja ravinnosta julkaistaan paljon uutisia jotka pohjautuvat tutkimuksiin. Monesti kuitenkin tuntuu että yhdessä tutkimuksessa osoitetaan yhtä ja toisessa toista ja väitteiden välillä on vastakkainasettelu. Miten tavallinen kansalainen/joku muu kuin tutkija voi tietää mihin uskoa? Mikä on tarua (kuten otsikon lohikäärme) ja mikä on totta (otsikon krokotiili)?


Tietotulva – matka Amazonin juurille

Tietotulva on valtava ja tutkimuksia tehdään kuin liukuhihnalla. Miten suodattaa joukosta epäilyttävät ja miltä foorumilta tulee se ns. luotettava tieto? Monesti on suotavaakin olla kriittinen tutkitun tuloksen suhteen ja erityisesti senkaltaisten väittämien kanssa, joita ei ole tutkittu. Mikä on totuus ja miten minä siihen uskon, miten se vaikuttaa elämääni? Jää lukijan vastuulle, mihin hän lukemassaan uskoo. Tosin täytyy myös muistaa ettei tutkimus ole uskonto ja jokin seikka voi varsin hyvin olla totta ilman että sitä on (vielä) tutkittu, tutkimuksen tarkoituksena on vain luoda lisää tietämystä eri seikoista ja aihealueista. Tutkimusmetodien kehittyessä myös tietoa saadaan lisää ja joskus voi olla että esimerkiksi aiemmin saatu tulos muuttuu ja jopa kumoutuu. Toisinaan aiemmin havaittu tulos vahvistuu ja siitä saadaan lisätietoa.

Syy-seuraussuhteet tutkimuksessa

Luotettavan tutkimuksenkaan osalta absoluuttisia totuuksia löytyy harvoin, jos koskaan. Otetaan malliesimerkki korrelaatiosta: kesällä syödään enemmän jäätelöä kuin talvella - kesällä tulee enemmän hukkumiskuolemia kuin talvella. Jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien välillä tuntuu siis olevan korrelaatio, mikä kertoo kahden muuttujan välisestä riippuvuudesta. Entäpä kausaliteetti, eli näiden muuttujien syy–seuraussuhde, jossa toinen aiheuttaa toisen? Johtuuko hukkumiskuolemat jäätelön syömisestä? No ehkä ei, tai ainakin sitä on hankala todistaa. Tämmöisen olettamuksen tekeminen tapahtuu joskus tutkimuksessa tai tutkimuksesta tiedoitettaessa mediassa. Tutkimuksia lukiessa kannattaa tämä pitää siis tämä mielessä: vaikka kaksi asiaa on tutkimuksissa saatu korreloimaan, ei lopputulos ole välittämättä näiden asioiden summa vaan yhtälössä saattaa olla muitakin tekijöitä.

Luotettava julkaiseminen

Luotettavan julkaisun tunnistaminen ei ole enää täysin yksinkertaista alan ammattilaisellekaan; alalle syntyy ns. huijauslehtiä, -julkaisijoita ja -tutkimuksia kuin sieniä sateella. Jotta tutkijatkaan eivät julkaisisi mitä tahansa höpöpupua luotettavissa tiedelehdissä, ovat monesti nuo lehdet, joissa tämän alan julkaisuja julkaistaan, vertaisarvioituja (1). Hyvänä mittarina lehtien, yksittäisten artikkeleiden tai tutkijoiden vertailussa on pidetty impaktilukuja (Impact Factor, IF). Tieteellisen tuotoksen arviointi on kuitenkin muutoksen tuulissa (2); avoimesti saatavat sähköiset julkaisut muuttavat julkaisutoimintaa ja impaktiluvut eivät enää ole soveltuva mittari lehtien vertailuun. Sitten on olemassa niitä tutkimuksia joissa tietentahtoen on huijattu tuloksia. Tai julkaisuja jotka eivät ole oikeita tai edes olemassa, kuten jo tuossa aiemmin mainitsin. Lisää tietoa huijarijulkaisuista on listattu ns. Beallin listalla (3), josta voi käydä tarkistamassa julkaisun olemassaolon tai luotettavuuden, jos luotettavuus mietityttää. Koulutuksen kautta toki pyritään valistamaan nuoria tutkijanalkuja siitä, että miten ja missä on kannattavaa julkaista. Lisäksi, tällä alalla tutkimukset tehdään usein useamman hengen ryhmässä; nimiä julkaisuissa on monta, mikä monesti kertoo myös siitä että useampi ihminen on ollut päättämässä siitä missä työ julkaistaan. Erillisenä sektorinaan on katsausartikkelit (Review), joissa kirjoittajia saattaa olla vain vaikka yksi.

Tutkimus-seikkailijan muistilista

Pienenä muistilistana sinulle joka mietit millainen on uskottavaa tutkimusta ja tiedeviestintää, tai onko jokin väittämä luotettava - kannattaa kiinnittää huomiota näihin seikkoihin:

  • Onko tekstissä joku väittämä ja onko sille viite tai lähde mainittuna
  • Jos lähde löytyy niin onko se alkuperäislähde vai jokin toinen viestintäkapula, esimerkiksi blogi tms. (rikkinäinen puhelin-efekti voi olla mahdollinen kun tietty asia kulkee monen välikäden kautta)
  • Onko alkuperäislähde luotettava; onko se julkaistu luotettavassa julkaisussa (ks. Beallin lista jos haluat olla varma)

Muista lukiessakin kulkea pitkin kultaista keskitietä, onnea seikkailuun!

- Molekyyli-Mari

Lähteet ja lisätiedot

  1. Vertaisarviointi, Opetushallitus
  2. "Tieteellisen tuotoksen arviointi muutoksen tuulissa", Duodecim-lehti
  3. Beallin lista
988788 219051151621813 1970082099 n

Yogobe

Me kirjoitamme, keräämme, luomme ja teemme parhaamme inspiroidaksemme lukijoitamme ja jäseniämme kestävään hyvinvointiin. Jos kaipaat sisältöä jostain tietystä aiheesta, älä epäröi ottaa yhteyttä: info@yogobe.com

Vill du också ha tillgång till vårt videobibliotek?
Logga in Prova gratis
Yogobe Nyhetsbrev
Vill du få inbjudningar, tips och inspiration direkt i din brevlåda online?

Läs vårt senaste nyhetsbrev