Jostain syystä, ehkä opiskelujen ollessa näin loppusuoralla ja työelämä häämöttää, olen pohtinut viime aikoina paljon vanhenemista. Pohtinut, tai oikeastaan jopa stressannut sitä. Kaikki muuttuu hiljalleen ja se on hiukan pelottavaa. Kaikenlaiset ajatukset valtaavat mielen ja levottomuus nostaa päätään.
Elämä menee välillä niin kovaa vauhtia eteenpäin, että pitää varta vasten pysähtyä miettimään mitä kaikkea on ehtinyt tapahtua. Ja sitten sitä huomaa jollakin tavalla muuttuneensa. Ei radikaalisti, mutta kumminkin. Kiinnostuksen kohteet, harrastukset ja unelmat muovautuvat. Joskus, haikeasti ajatellen, lähipiiri muuttuu. Toiset jäävät taakse ja toiset hyppäävät matkaan mukaan.
Ja kyllä, keho muuttuu ja hävettää tunnustaa, mutta se on ehkä kaikkein pelottavinta. Sillä kun alkaa oikein tarkastella, löytää kaikenlaisia vanhenemisen merkkejä kehostaan ja silloin viimeistään tajuaa, ettei ole ikuisesti nuori. Välillä huolestuttaa, että mitä minulle iän myötä tapahtuu. Mitä jos en pysykään terveenä?
Ja sehän on tietysti ihan naurettavaa, sillä vanhenen joka tapauksessa, uhrasinpa ajatukselle miten paljon aikaa tahansa. Ja tiedän kyllä, ettei murehtiminen edistä terveenä pysymistä, päinvastoin. Mitä sitten, jos kroppa ei toimi kolmekymppisenä samalla tavalla kuin 10 vuotta sitten? Ehkä se on vain hyvä asia.
Sama pätee muutenkin tähän elämään. Saatan muistella ikävöiden mennyttä aikaa ja miettiä, että olinpa silloin 18-vuotiaana onnellinen. Vaikka tosiasiassa aika kehystää nuo muistot sellaisella kultareunuksella, mistä silloin ei ollut tietoakaan. Onnihan se on, että ajattelee hyvää omasta menneisyydestään, tietenkin, mutta oikeasti tämä on se hetki, jossa on kaikkein paras olla.
Jooga on auttanut minua todella paljon hyväksymään itseni ja sen, etten tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nykyään, jos tunnen itseni levottomaksi, istun alas ja joogaan. Kymmenen minuuttiakin riittää rauhoittamaan laukkaavat ajatukset ja pystyn taas keskittymään elämään, joka on oikeastaan aika ihanaa.
Tulevaisuus, vähän kuten esimerkiksi tumma vesi, on aina välillä hiukan pelottava ja arvaamaton. Sinne ei onneksi tarvitse sukeltaa pää edellä, jos ei halua, vaan hiljalleen varpaita kastelemalla totuttautua ajatukseen. Elämä on kuitenkin niin paljon enemmän, kuin menneisyys tai se, mitä joskus tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Se on tässä, ympärillämme. Tekee kaikesta kiinnostavaa.
Minulle jooga on sitä varten, että muistan elää huolehtimisen sijaan. Että löydän sellaisen tilan, missä minulla on hyvä olla ja pystyn jakamaan siitä myös muille. Tapahtui mitä tahansa, kaikki järjestyy kyllä. Tulevaisuus näyttää.
- Sonja
Päivän ajatus: "Yoga takes you into the present moment. The only place where life exists."
Lisää inspiraatiota löydät Instagramista: sonjayogobe
Kuva: Heidi Laivonen
Aikaisempia kirjoituksia
- Kiehtovan matkan alku - kuka olen ja miksi kirjoitan
- Keholle pitää antaa aikaa & Meditaatio on treeniä aivoille - aloittelijan oivalluksia joogasta
- Lisää rentoutta - näkemyksiä rentoutumisesta ja kasa videosuosituksia
Videosuosituksia
Joogaa with
Go inside for presence and to allow yourself to accept what you experience and feel, to be OK with what is. A lunar meditative yin class with Ulrica Norberg.
Meditoi with
Lyhyt mindfulness-harjoitus tehtäväksi missä ja milloin vain.
