Valloittava vieraskirjoittajamme Mari Tervaniemi avaa tässä kirjoituksessaan joogaan vahvasti liittyvän hengityksen fysiologiaa. Hän kertoo ihanan selkeästi mitä elimistössämme tapahtuu hengityksen aikana ja miksi se on meille niin tärkeää:
Pranayama
Pranayama on joogafilosofiassa elämänenergian, eli pranan, tietoista ohjausta hengityksen säätelyllä. Hengitystä tahdonalaisesti ohjaamalla rauhoitetaan kehoa ja mieltä ja se on joogassa siis keskeistä. Mutta miksi hengittäminen on niin tärkeää? Mihin sitä tarvitaan, solutasolla? Miksi me, ihmiset, hengitämme? Miksi tarvitsemme happea? Mihin sitä käytetään? Mikä on hapen päätepysäkki?
Mitä on pranayama? Tutustu pranayamaan videokirjastossa.
Hengitys
Hengityksellä tarkoitetaan hapen siirtoa ilmasta soluihin ja hiilidioksidin siirtymistä soluista ulkoilmaan. Hengitämme jatkuvasti - se on vaistomaista toimintaa. Aivot ohjaavat hengittämisen voimakkuutta: jos tarvitsemme enemmän happea, hengityksemme automaattisesti tihenee. Sisäänhengityksessä ilmaa kulkeutuu keuhkoihin ja uloshengityksessä ilma poistuu keuhkoista ulos.
Ilma kulkeutuu joko nenän tai suun kautta henkitorveen, joka haarautuu kahdeksi keuhkoputkeksi, päätyen keuhkoihin. Keuhkot rakentuvat pienistä palleroista, keuhkorakkuloista.
Kun ilma päätyy keuhkorakkulaan, ilman happi siirtyy rakkulan ympärillä olevaan hiussuoneen. Siitä happi jatkaa matkaa verisuonia pitkin sydämen kautta kohdekudoksiin, kuten esimerkiksi reisilihakseen ja sen soluihin. Verenpainetta säätelee ensisijaisesti sydän mutta lisäksi siihen vaikuttaa monet muut elimistön elimet ja niiden toiminta, kuten lihakset ja iho. Soluhengityksellä tarkoitetaan solujen hapenottoa kudosnesteestä ja hiilidioksidin luovutusta kudosnesteeseen.
Samalla kun happea siirtyy keuhkorakkulasta hiussuoneen, myrkyllistä hiilidioksidia siirtyy hiussuonesta keuhkorakkulaan. Hiilidioksidi poistuu keuhkoista siis uloshengityksessä. Happea kuljettaa veressä punasolut, joita syntyy jatkuvasti miljoonia luuytimissä.
Tämä kaikki on meille hyvin tuttua ja koulussa opittua, mutta solutasolla tapahtuvat reaktiot ovat ehkä vieraampia. Pieni kertaus siis siitä mihin happea soluissa käytetään.
Miksi hengitysharjoituksia olisi hyvä tehdä raskauden aikana? Tutustu aiheeseen täällä videolla.
Soluhengitys
Soluhengitys on reaktio, jonka avulla solut vapauttavat ravinnon sisältämää energiaa käyttöönsä. Elämän keskeiset rakennusaineet ovat siis keskiössä, ravinto ja happi.
Soluhengityksen keskeisimmät vaiheet ovat glykolyysi, sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju.
Yksinkertaistettuna soluhengityksen lähtöaineina ovat glukoosi ja happi ja lopputuotteena syntyy hiilidioksidia ja vettä. Reaktioissa vapautuu energiaa. Glykolyysi tapahtuu solun sisällä solulimassa, mutta sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju solujen sisältämissä erityisissä soluelimissä: mitokondrioissa.
Yhteenveto
Monesti joogan yhteydessä puhutaan siis energiasta ja tässä se konkretisoituu. Ilman hengitystä ei keho pysty käyttämään hyväksi ravinnon sisältämää energiaa. Ilman hengitystä ei energiaa siis vapaudu.
Elämänenergian tietoisen ohjauksen lisäksi hengityksellä otetaan siis sisään happea ja ikään kuin poistetaan hengityksen seurauksena syntyvää kuona-ainetta, hiilidioksidia. Itse ajattelen, että hengitysharjoituksella keskitän energiaani olennaiseen ja siivoan pois niitä roskia ja kuona-aineita, jotka koen keholleni ja mielelleni tarpeettomiksi. Alta voit selailla suosittelemiani ihania aiheeseen liittyviä videoita.
Videovinkit
Hengitä with
Tule tietoiseksi hengityksestäsi, niin sisään- kuin uloshengitykselläkin
Hengitä with
Get to know your lungs and their potential through the breath.
