Miten jooga, helminauha ja epigenetiikka liittyvät yhteen? Niin ja mitä se epigenetiikka oikein edes tarkoittaa? Lue joogaavan tutkijan Mari Terveniemen mielenkiintoinen kirjoitus siitä, miten omilla elitavoillaan voi muokata omaa DNA:taan. Jos luet tänään vain yhden jutun, niin suosittelemme sen todella olevan tämä!
DNA. Geenit. Periytyminen. Nämä ovat monelle tuttuja termejä. Moni tietää siis myös että DNA, ja sen sisältämät geenit, peritään äidiltä ja isältä. Kromosomeina. Yksi kummaltakin. Tästä syystä olemme kombinaatio vanhempiemme piirteitä. Osa näistä ominaisuuksista on kirjoitettuna perimäämme koodina, jota ei voi muuttaa, ainakaan vielä, joskin geeniteknologiset menetelmät ovat edenneet niin pitkälle että genomin keinotekoinen muokkaaminen on itseasiassa teknisesti mahdollista. Kansainväliset eettiset säädökset kuitenkin jokseenkin hillitsevät vielä kokemista ihmisen genomiin.
Vanhemmiltamme periytyy DNA-koodin lisäksi jotain muuta, mikä vaikuttaa ominaisuuksiimme. Voitaisiin ajatella että yksi kromosomi on kuin helminauha, jossa kaksi nauhaa kulkee rinnakkain ja jokaisessa helmessä on kirjain, A, T, C tai G, jolle toisessa nauhassa on pari. Tämä nauhapari ei ole kuitenkaan suora tai "puhdas" vaan helmissä on koristeita tai tahroja ja nauhaa on solmittu ja laskostettu siten, että jokin osa kaksoisnauhasta näyttää koodinsa selkeästi, kun taas toisen osan koodi on sisällä solmuissa.
DNA-rihman emäsosaset ja pakkausproteiinit eivät aina ole siis ketjussa puhtaina vaan niiden päällä ("epi") on säätelijöitä, jotka vahvistavat tai hiljentävät mm. geenien toimintaa. Tätä aihealuetta kutsutaan epigenetiikaksi.
Ihmiskehossa on järjestelmä, jonka tehtävänä on nollata kaikki tuo epigeneettinen säätely siittiöistä ja munasolusta, jo ennen hedelmöittymishetkeä. Valtaosa genomia siivotaan vielä uudelleen muokkauksistaan alkionkehityksen alkumetreillä. Voisi siis kuvitella ettei tuota jokaisen omaa ja uniikkia helminauhan sommittelua ja koristelua siirtyisi eteenpäin vaan jokainen vauvasaisi puhtaat nauhat koristeltavakseen mutta yllättäen osa noista säätelyistä onhyvin voimakkaita ja kauaskantoisia. Hurjimmillaan joku säätely on niin voimakas että geenimme juuttuu minimi- tai maksimiteholle siten, että se siirtyy vielä seuraavillekin sukupolville. Epigeneettisten muokkausten periytyminen on kuitenkin vielä tutkinnan alla.
Epigenetiikka tarkoittaa siis DNA:n muokkausta siten, ettei itse sekvenssi muutu. Muokkaus vaikuttaa mm. geenien ilmentymiseen ja voi siis periytyä mutta se on myöskin muokattavissa, eli ympäristöllä on vahva vaikutus. Perinteisesti on ajateltu että esimerkiksi ruualla on vahva vaikutus epigenetiikkaan: "olet mitä mummosi söi". Myös psyykkiset kokemukset voivat näkyä DNA:ssa, juurikin epigeneettisinä muokkauksina. Lisäksi stressinsietokyvyn on tutkittu olevan rakennettuna epigeneettisen säätelyn varaan.
Oman helminauhansa uniikkiin koristeluun voi siis vaikuttaa; ravinnolla, ympäristöllä, vuorovaikutuksella, ajatuksilla, elämänasenteella. Itse olen todennut meditaation, hengitysharjoitukset ja koirahaliterapian kovin toimivaksi mm. juurikin stressinsietokyvyn hallintaan <3 Suosittelen kokeilemaan!
Lämmöllä,
Mari