Hengitys purkaa stressiä. Hermosto säätelee keho-mielen vireystilaa väsyneisyyden, virkeyden ja ylivirittyneisyyden välillä. Toisaalta se, mitä teemme kehollamme ja mielellämme vaikuttaa myös siihen, millaisilla kierroksilla hermosto toimii. Hengityksen säätely on yksi tehokkaimmista työkaluista, jolla voimme vaikuttaa hermostomme toimintaan. Tämä johtuu siitä, että hengitys toimii autonomisen hermostomme kahden eri osa-alueen piirissä: sekä tahdonalaisen hermoston (sympaattisen) ja tahdosta riippumattoman hermoston (parasympaattisen) osana. Toisin sanoen: et voit komentaa verenkiertoa tai sydämensykettä hidastumaan, mutta hengitystäsi voit ohjata. Sen kautta lähetät koko keholle hermostollisen, ketjureaktiomaisen rentoutumispyynnön.
Mitä kiireisempi ja stressaantuneempi olet, sitä vaikeampaa on hengittää syvään ja rauhallisesti – ja kuitenkin sitä hyödyllisempää se juuri tuolloin olisi. Joogaharjoituksen pyrkimys on jättää aina rauhallinen jälki keho-mieleen. Seuraavat seikat voivat auttaa sinua löytämään hengityksen toimivaksi osaksi joogaharjoitustasi.
Optimaalinen hengitys ja todellisuus
Kun sisäänhengitys on luonnollinen, rintakehä laajenee, pallea laskee alaspäin ja vatsa työntyy hieman ulos. Pallean liikkeestä syntyvä paine saa keuhkot täyttymään hapekkaalla ilmalla. Uloshengitys on passiivinen, sen lopussa voi joskus jopa korostaa keuhkojen kunnollista tyhjenemistä. Todellisuudessa näin tapahtuu harvoin. Kulttuuriset ihanteemme litteästä vatsasta, mahan sisäänvetäminen ja stressin aiheuttamat lihasjännitykset estävät pallean kunnollisen toimimisen. Hengitys muuttuu pinnalliseksi.
Se, että pallea ei osallistu hengitykseen kunnolla, johtaa ongelmiin parasympaattisen hermoston toiminnassa. Esimerkiksi rentoutuminen, unensaanti, keskittyminen ja ruoansulatus vaikeutuvat. Itse en suosittele vahvan vatsalukon ylläpitämistä jatkuvasti joogatreenin osana. On parempi etsiä “energiatasolla” vatsalukon eli uddiyana bandhan voimaa kuin kouristaa vatsalihaksia niin, että pallean luonnollinen liike ja hengitys estyvät.
Hengittämisestä on alettu tehdä tiedettä vasta hiljattain myös länsimaissa. Esimerkiksi tiibetiläisessä ja intialaisessa joogaperinteessä on tiedetty vuosituhansia, että hengitystä tietyllä tavalla säätelemällä voi vaikuttaa positiivisesti keskeisiin elintoimintoihin. Hengityksiä pidentämällä tai varovaisesti pidättämällä voi luoda kehoon sisäisen paineen, joka hoitaa muun muassa sisäelimiä, ruoansulatusta, hermoja ja hormonitoimintaa.
Luonnollinen hengitys eheyttää
Kun alat havainnoida hengitystäsi, ethän tuomitse nykyistä tapaasi hengittää. Ei ole oikeaa tai väärää hengitystä. Hengitys reagoi aina ympäristön ja sisäisen maailman tapahtumiin. Nykyisen oman hengityksen hyväksyminen on lähtökohta positiivisille muutoksille. Mitään muutosta ei kuitenkaan tarvitse tapahtua. On vain uloshengitys, jolla annat turhan lastin mennä ja sisäänhengitys, joka vastaanottaa, mitä elämä seuraavassa hetkessä antaakaan. Uloshengitys antaa taas juuri tapahtuneen muuttua historiaksi, mihinkään takertumatta. Ja niin edelleen.
Hengitysharjoituksilla voi hoitaa univaivoja, korjata kehon virheasentoja, vahvistaa immuniteettia ja parantaa keskittymiskykyä. Lyhytkin harjoittelu kiihdyttää myrkkyjen poistumista kehosta, laukaisee lihasjännityksiä ja vaikuttaa myönteisesti kehon happo-emästasapainoon. Syvä hengitys rauhoittaa myös mielen ja antaa eheyden tuntemuksia sirpaleisen arjen keskelle.
Videosuosituksia
- Ilmaelementin kautta hengittämään vapaasti – Kaisa Kärkkäinen
- Nadi Shodana - hengitysharjoitus joka puhdistaa nadeja ja rauhoittaa mieltäsi – Satu Tuomela
- The great yogic breathe - hengitysharjoitus – Satu Tuomela
- Aamuharjoitus, jossa hengityksen merkitys korostuu – Satu Tuomela
Tällä viikolla keskitymme hengityksen opetteluun tiellä kohden oman joogaharjoituksen rakentamista. Lue lisää viikottaisista teemoista näistä linkeistä:
