Miksi lasten kanssa kannattaa joogata?

”Täällä joogassa on niin kivaa, kun täällä saa rentoutua.” Tämän kuulen usein, kun menen ohjaamaan joogaa lapsille koulupäivän päätteeksi. Ilman sanallista palautettakin huomaan saman: Ennen joogatuntia lapset istuvat kännyköitään näpytellen. Tunnille tullessaan he purkavat levottomuutta ja väsymystä liikehtien.

---

Aloitamme tunnin. Hiljaisuuden rikkoo hihitys. Pari lasta käärii maton reunoja.

Vähitellen, tunnin edetessä, tunnelma rauhoittuu. Keskittyminen syvenee. Lapset seuraavat omaa hengitystään ja tekevät keskittyneesti joogaliikkeitä. Lopuksi jokainen käy matolleen pitkäkseen. Loppurentoutuksen ajaksi saa laittaa kasvolleen kauratyynyn, jos haluaa.

On hiljaista. Ohjaan loppurentoutuksen, soitan mukanani kulkevaa Shanti-soitinta. Hetken kuluttua on aika nousta istumaan. Juttelemme siitä, miltä jooga tänään tuntui. Miltä kehossa tuntuu joogan jälkeen. Yksi kertoo olevansa nyt rauhallinen, toinen huomaa olevansa väsynyt. Kolmas sanoo virkistyneensä.

Tunnin jälkeen lapset ovat rauhallisia. ”Huomasin, että he keskustelevat rauhallisesti keskenään”, sanoo käytävällä vastaan tuleva opettaja.

Joogalla on lapsille paljon annettavaa. Lapset ovat nykyään monien samanlaisten haasteiden äärellä kuin me aikuiset. Keinoja oman hyvinvoinnin tukemiseen on tärkeää saada jo nuorena.

Mutta miksi lasten kanssa kannattaa joogata? Onhan muitakin kivoja lajeja, joita lapsi voi harrastaa. Ja arjessa aika on rajallista. Miksi siitä kannattaisi irrottaa hetki joogalle?

Joogalla on tutkitusti lapsille – niin kuin meille aikuisillekin – monia hyötyjä. Tässä postauksessa kerron sinulle niistä viisi.

Miksi lasten kanssa kannattaa joogata – 5 lasten joogan hyötyä

1. Keho on luotu liikkumaan – Ilman liikettä lapsi voi huonosti

Puu, lintu, lentokone, käärme, tanssiva hiiri. Lasten joogatunneilla tehdään kehollisia taitoja monipuolisesti kehittäviä liikkeitä.

Lasten tunneilla liikkeet tehdään leikin ja tarinoiden lomassa. Niitä ei tarvitse suorittaa, vaan voima, liikkuvuus, motoriikka, tasapaino ja aerobinen suorituskyky kehittyvät leikkimielisen tekemisen lomassa.

Lapset ovat luonnostaan liikkuvaisia. Heidän kehonsa on myös luonnollisesti liikkuva.

Nykyarjessamme on monia tekijöitä, jotka heikentävät tätä luontaista liikkuvuutta: istuminen paikoillaan, autolla kulkeminen harrastuksiin, digilaitteiden käyttäminen ja pelaaminen, pihaleikkien väheneminen. Kaikki tämä vaikuttaa lapsen kehon liikkuvuuteen ja sitä kautta hyvinvointiin.

Lasten joogatunneilla tehdään liikkeitä ja harjoituksia, jotka rikastavat kehollisia taitoja.

2. Tietoisuus omasta kehosta luo kestävää hyvinvointia

Omassa kehossaan voi huomattavasti paremmin, kun siitä on tietoinen. Moni lapsikin elää vahvasti ulkoisten ärsykkeiden maailmassa tai hyppelehtivissä ajatuksissaan.

Keho viestii sekä omasta voinnistaan että mielen voinnista monin tavoin. Mitä kertoo vatsakipu, mitä päänsärky? Jännittääkö jokin, pelottaako ehkä?

Kehomme tallentaa tunteita ja kokemuksia, jotka eivät tule käsitellyiksi. Keho viestii niistä esimerkiksi kivulla. Siksi kehon viestejä tulisi pysähtyä tutkimaan ja pohtia, mistä ne kertovat.

Kehotietoisuus luo pohjaa kestävälle hyvinvoinnille. Keho ja mieli ovat toisistaan erottamattomat. Niiden keskinäinen yhteys tai sen puute vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin.

Jooga kehittää kykyä tulla tietoisemmaksi omasta kehosta. Samalla jooga opettaa lapselle, että omaa kehoa kannattaa kohdella lempeästi ja pitää siitä hyvää huolta.

3. Keskittymiskyky on kaiken oppimisen perusta

Lasten elämä on nykyään miltei yhtä nopeatempoista kuin aikuisten. Kännykkä piippaa kesken läksyjen teon, arjessa on vain vähän luppoaikaa harrastusten ja koulutöiden välissä. Viikonloputkin ovat täynnä erilaisia aktiviteetteja. Lastenohjelmat ja pelit ovat nopeatempoisia.

Kaikki tämä muovaa lasten aivoja lyhytjännitteisyyteen ja välittömien palkkioiden tavoitteluun.

Huomion pitäminen tässä hetkessä on keskeisin edellytys oppimisen kannalta. Ylipäätään minkä tahansa asian aloittaminen ja loppuun saattaminen vaatii keskittymiskykyä.

Keskittymiskykyä harjoitetaan joogassa monin tavoin.

Keskittymiskyvyn kehittämiseen ei tarvita ryppyotsaista hiljaisuutta. Huomion keskittämistä ja tässä hetkessä olemista voi harjoitella monin tavoin. Myös hauskaa pitäen, leikkien ja uteliaasti tutkien.

4. Myönteinen käsitys itsestä kantaa elämässä

Jos saisit valita yhden ainoan asian, jonka haluaisit lapsesi oppivan, mikä se olisi?

Minä toivoisin, että lapseni saisi uskon siihen, että hän on riittävän hyvä juuri sellaisena kuin on. Että hän riittää silloinkin, kun asiat eivät mene kuin Strömsössä. Että jokainen meistä tekee virheitä, mutta on silti kaunis ja hyvä omana ihanana itsenään.

Joogan keskeinen viesti on tämä: Sinä riität sellaisena kuin olet. Sinä olet tärkeä. Sinä olet paras sinä.

Tätä viestiä voit välittää lapselle vanhempana myös joogamaton ulkopuolella.

Katso lasta hyväksyvästi, kun häntä jännittää. Nielaise kielen päällä olevat torut ja sano lempeästi, ettei haittaa. Auta kuivaamaan lattialle kaatuneen vesilasin. Kerro, kun olet itse mokannut ja puhu itsellesi lempeästi. Etsi yhdessä lapsen kanssa ratkaisua hankalaan tilanteeseen.

Joogassa ei tarvitse osata, kilpailla tai suorittaa. Joogatunnille jokainen on tervetullut omana itsenään.

5. Rauhoittuminen on elintärkeä taito

Pieni lapsi pyrähtää juoksuun. Hetken kuluttua hän pysähtyy puuskuttaen. Kerättyään voimia hän pinkaisee uudelleen leikkiin. Lapset osaavat luonnostaan vuorotella liikkeen ja rauhoittumisen välillä.

Kun arki muuttuu kiireiseksi ja stressaavaksi, saattaa pinkominen jäädä päälle. Kun tekemistä on liian paljon, voi vauhti olla niin kova, ettei väsymystä edes huomaa.

Tunnistatko tämän omasta arjestasi?

Rauhoittumista ja rentoutumista ei voi laittaa talteen pahan päivän varalle. Niitä täytyy harjoitella jatkuvasti.

Lasten kanssa joogatessa liikutaan, leikitään ja nauretaan. Samalla harjoitellaan rauhoittumista.

Se on äärettömän tärkeä taito: Ilman lepoa ja rauhoittumista eivät keho ja mieli palaudu. Ja jos keho ja mieli eivät palaudu, seuraa monenlaisia haasteita.

Joogasadun päätteeksi tehtävä loppurentoutus on monelle lapselle tunnin mieluisin kohta. Turvallisesti omalla matolla, huovan alla lämmitellen, kuunnellen ohjattua rentoutusta tai rauhallista musiikkia. Siinä keho ja mieli pääsevät lepäämään.

Lepo antaa voimia, korjaa ja uusii, palauttaa ja virkistää.

Kokeile lasten joogaa kotona

Lue lisää lasten joogasta

Tasapainoa ja stressin säätely – Lasten joogan tutkitut hyödyt