Ayurveda – aurinko löytyy sisältä

15 joulukuu 2018 | By Yogobe

Ayurveda on elämisen taitoa, jonka mukaan jokainen on oman elämänsä herra eli vastuussa omasta hyvinvoinnista. Miten sen keinoin voidaan selvitä kaamosväsymyksestä? Ayurvedisen tieteen ja pranayama hengitysharjoitusten pioneeri Lana Lavanina kertoo kuinka omaan vireystilaan voidaan vaikuttaa ayurvedisin keinoin.


Hyvin toimiva aineenvaihdunta on ayurvedassa merkittävässä roolissa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. ”Pimeällä kaudella, auringonvalon ollessa vähäistä, on tärkeää ylläpitää ruoansulatuksen tuli joka toimii auringon tavoin. Kun ruoansulatuksen tuli on vahva, vireystila on hyvä eikä kaamos vaikuta niin voimakkaasti”, Lavanina kertoo.

Talvella aurinko ei ruoki meitä säteillään - varsinkaan pohjoismaissa. Tällöin onkin erityisen tärkeää saada ravinteita ja energiaa ruoasta, ja jotta ravinteet imeytyvät, on pidettävä huoli ruoansulatuksen tulesta. ”Aikainen nukkumaan meno on erittäin tärkeää talvella, sillä huonot yöunet vaikuttavat aineenvaihduntaan ja vireystilaan”, Lavanina painottaa. Myös stressi aiheuttaa häiriöitä aineenvaihdunnassa.

Elämisen ikiaikainen tiede

Ayurveda on Intiasta peräisin oleva ja yli 10 000 vuotta vanha kokonaisvaltainen lääketiede. Suomennettuna ayur tarkoittaa elämää ja veda tietoa tai taitoa.  Ayurvedan mukaan sairauksia ennaltaehkäistään ruokavaliolla ja elintavoilla eli ottamalla tietoisesti vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista.

Ikiaikainen tiede haluaa luonnollisin tavoin ennaltaehkäistä sairauksien syntyä niin että oma voima, keho ja mieli toimivat mahdollisimman hyvin eli niin että yksilön psyykkiset ja fysiologiset toiminnot toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Keinot kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitoon liittyvät tasapainoiseen elämäntapaan, ravitsevaan ruokavalioon ja yrtteihin, jotka valitaan oman kehorakenteen mukaan.

Ayurvedassa on kolme päädoshaa eli vata, pitta ja kapha, joista jokaiselle on oma vuodenaikansa. Vata dosha on ominaisuuksiltaan kylmää, karheaa, nopeaa ja kuivaa. Sen vuodenaikoja ovat syksy, talvi ja kevät.

Suomessa vatakausi on todella pitkä ja se vaikuttaa vuodesta riippuen elokuun lopusta toukokuun loppuun tai kesäkuun alkuun saakka. ”Ympäristö vaikuttaa meihin todella paljon. Vaikka olisit pitta tai kapha tai niiden yhdistelmä on tärkeä ottaa huomioon vata dosha koska sitä on paljon ympäristössä syksyn ja talven aikana. Syksyä ja talvea kutsutaankin vata doshan vuodenajoiksi. Kun tasapainoitat vata doshaa lämpimällä ruoalla, oikeilla mausteilla, hengitysharjoituksilla ja säännöllisillä elämäntavoilla, keho pysyy tasapainossa”, Lavanina kertoo.

Kuinka voimme vaikuttaa hyvinvointiimme talvella ayurvedisin keinoin?

  • Suosi lämmintä ja mausteista mutta samalla ravitsevaa ruokavaliota. Tasapainoittavia ruokia kylmällä kaudella ovat lämpimät ruoat kuten muhennokset, puurot ja keitot. Syö myös juureksia ja hyviä viljoja, jotka maadottavat (esim. hirssi, tattari, quinoa, amarant ja tumma basmatiriisi).
  • Lisää ruokiin vataa tasapainoittavia mausteita eli kurkumaa, inkivääriä, juustokuminaa, cayennepippuria, fenkolia, sinapinsiemeniä ja pippalia sekä asafoetidaa eli hajupihkaa, jota kannattaa käyttää jos kärsii ilmavaivoista.
  • Pidä yllä ruoansulatuksen tuli, jotta suolisto toimii hyvin.
  • Pyri välttämään punaista lihaa ja liiallista maitotuotteiden käyttöä.
  • Jätä sokerit pois ruokavaliosta. Karsi myös piilosokerit, sillä sokeri heikentää vastustuskykyä todella nopeasti.
  • Nauti vain huoneenlämpöistä vettä ja yrttiteetä (esim. kardemumma, kaneli ja kurkuma).
  • Lisää arkeen rentoutumishetkiä esimerkiksi yinjoogan muodossa.
  • Pue itsesi lämpimästi.
  • Pidä yllä säännölliset arkirutiinit eli syö joka päivä samaan aikaan ja mene nukkumaan ajoissa. Optimaalinen nukkumaanmenoaika on noin 21.00-22.00 sillä alkuyöllä saadaan syvin uni. Lisäksi maksa poistaa kuona-aineita alkuyöllä.
  • Hemmottele itseä abhyanga-itseöljyhoidoilla. Öljyhoidot ovat todella tärkeitä, sillä öljyssä olevat yrtit imeytyvät ihon kautta kudoksiin. Säännöllisellä käytöllä yrttiöljyt poistavat kuona-aineita kudoksista ja pitävät doshat (erityisesti vatan) tasapainossa. Öljyn käyttö on helppo lisätä iltarutiineihin: käy suihkussa, levitä öljy iholle, odota 20-30 minuuttia ja käy tämän jälkeen suihkussa pelkällä vesipesulla. Taputtele pyyhkeellä. Toinen, vähemmän aikaa vievä vaihtoehto on laittaa öljy iholle suihkun jälkeen ja antaa sen imeytyä.
  • Ota nenäöljy käyttöön. Mieto anuöljy on tarkoitettu juuri nenään ja sopii kaikille. Se vaikuttaa paitsi nenään myös korviin, silmiin, aivoihin ja kasvoihin. Nenäöljy rauhoittaa ja maadoittaa. Voit laittaa öljyä aina, kun nenäkalvot kuivuvat.
  • Juo ayurvedista yrttijuomaa. Raasta luomuinkivääriä, lisää noin kaksi litraa vettä ja laita sekaan mausteita (esim. puoli teelusikallista kurkumaa, fenkolia, kardemummaa, kanelia ja juustokuminaa). Lisää sekaan 1-2tl raastettua inkivääriä oman maun mukaan. Anna jäähtyä ja juo lämpimänä. Laimenna vedellä tarvittaessa.
  • Pranayama hengitysharjoitukset. Säännölliset hengitysharjoitukset pitävät vata doshan tasapainossa. Jopa viisi minuuttia päivässä riittää ja vaikuttaa siihen, että prana eli elämänenergia virtaa kehossa vapaasti ja tekee olosta elinvoimaisen.

Lana Lavanina (LanaPrana) on Nagpurissa sertifoitu kliinisen Ayurvedan terveyskonsultti, Pranayama- ja Joogaohjaaja. Lana tekee asiakkailleen Ayurveda-konsultaatioita ja Abhyanga-öljyhoitoja sekä kouluttaa Suomen Ayurveda-instituutissa. Hän on myös Suomen Ayurvedayhdistys ry:n hallituksen jäsen. Lanan vahvuus on Ayurvedan, Joogan ja Pranayaman kokonaisvaltainen ymmärrys ja yhdistely hyvinvoinnin edistämiseksi. Näistä kaikista hänellä on pitkä yli 17 vuoden kokemus. 

www.lanaprana.fi

Videovinkit

5 min

Joogaa with

Mitä on Ayurveda? Opi lisää tästä vanhasta intialaisesta lääketieteestä

10 min

Joogaa with

Miten ja miksi ayurvedinen ruokavalio sovelletaan eri vuodenaikoihin?