Pål Dobrin on Cultivating Emotional Balancen (CEB) opettaja ja hänellä on yli 20 vuoden kokemus meditaatiosta. Hän opiskelee jatkuvasti useiden opettajien johdolla sekä Shamata ja Vipassana perinteitä. Tässä Pål kertoo fokuksen kehittämisen tärkeydestä:
Elämme häiriötekijöiden aikaa. En aio haaskata aikaa kertoakseni kuinka stressaavaa elämä voi joskus olla – olen vakuuttunut että olet jo kokenut sen itse.
Tosiasia on, että keskustelemme jatkuvasti itsemme kanssa lähes pakonomaisesti, ajatukset saavat alkunsa kuin itsestään. Emme kykene – vaikka kuinka haluaisimme – ajattelemaan pois ajatuksia. Jos yritämme, juutumme vain henkiseen ping-pong matsiin. Niin kuin tämä ei olisi vielä tarpeeksi, tempaisevat ne mukaansa kommentoimaan ja tuomitsemaan ympärillä olevaa; sulaudumme ikään kuin yhteen ajatustemme kanssa, niin kuin ne edustaisivat totuutta.
Ajattelua voisi verrata jonkin sortin henkiseen vammaan.
Ajattelu on pakonomaista (jatkuvaa ja kontrolloimatonta), mukaansa tempaavaa (juutumme ajatuksiin) ja ilman yhteyttä todellisuuteen (kuvaavat asioita ja tapahtumia puutteellisesti).
Vaivaavien ajatusten ja mielen myrskyn kanssa yhteisymmärryksen voi löytää monista uskonnoista ja mietiskelytraditioista. Taoismista, sufismista, kristinuskosta, hinduismista ynnä muista.
Buddhistit kutsuvat keskitetyn tarkkaavaisuuden harjoitusta Shamataksi. Mielen fokuksen tekniikoita on systematisoitu ja kehitetty vuosisatojen ajan. Shamata opettaa vakaata ja eloisaa tarkkaavaisuutta, mikä on kaiken Mindfulness-meditaation perustana.
Voimme kuvitella Shamatan viisi tekniikkaa auton vaihteiksi: eri tekniikoita käytetään eri mielentiloihin. Aina myrskyisimmästä kaikkein hienoimpaan ja herkimpään.
Viidestä tekniikasta kolme on tietoisen hengityksen muunnelmia, yksi tietoisuutta mielentilasta ja viides, eli viimeinen ja niistä kaikkein haastavin, tietoisuutta itse tietoisuudesta.
Keskittymiskyvyn kehittämisestä on valtavaa hyötyä. Haluaisin mennä niinkin pitkälle, kuin väittää että se voi olla ratkaisu moniin tarkkaavaisuusongelmiin jotka leviävät yhteiskunnassamme kulovalkean tavoin, sekä että ajoittainen pysähtyminen on välttämätöntä kunnianhimoiselle ja kiireiselle nykyihmiselle. Se on tapa selvitä, tuntea ja elää täysillä sen sijaan, että puuduttaisi itseään tavalla tai toisella selvitäkseen sisäisistä myrskyistä.
Neurotiede kehittyy vauhdilla. fMRI skannerit auttavat ymmärtämään aivojen toimintaa reaaliajassa sekä näkemään pidemmän aikavälin muutoksia. Kahdeksanviikkoisen meditaatiokurssin on osoitettu lisäävän kasvua aivojen etuaivolohkossa, eli siinä osassa aivoja jossa käsitellään tunteita, priorisoimista ja päätöksentekoa sekä jossa sijaitsee työmuisti.
Fokuksen harjoittelu on porttina muihin hienoihin tapoihin käyttää mieltämme, mutta koska tämä on jo ihan uusi lukunsa, käsittelen niitä myöhemmissä kirjoituksissani.
PS. Jollet vielä meditoi tai sinulla ei vielä ole säännöllistä hengitysharjoitusta, suosittelen lämpimästi näille ajan etsimistä päivästäsi. Aloita tutustumalla Yogoben hengitys- ja meditaatiovideoihin VIDEOS sivulla.
Kaikkea hyvää,
Pål
Videosuosituksia:
Miksi meditoida? - Satu Tuomela
Haluatko istua alas ja keskittyä kehoosi? - Satu Tuomela
I am that - meditaatio yhteisöllisyyden ymmärtämiseen - Satu Tuomela
Blissful morning - Satu Tuomela
