Cardio & Syke

Mitä on cardiotreeni?

Cardiotreeni, eli kestävyyskunnon harjoittelu, toimii samalla tavalla sydämelle, kuin miten lihaskuntoharjoittelu toimii muulle kehollemme. Kun pulssi nousee tarpeeksi korkealle treenin aikana, kasvaa myös sydämen kyky pumpata verta. Sanotaan, että sydämen lyöntivolyymi kasvaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvässä kunnossa olevan henkilön sydän kykenee pumppaamaan suuremman määrän verta kerralla, kuin huonossa kunnossa olevan sydän. Sydämestä tulee siis tehokkaampi. Tämä vuorostaan laskee leposykettä joka ”säästää” sydämenlyöntejä ja sydänlihasta.

Myös keuhkojen kapasiteetti kasvaa – itse keuhkojen kokoa ei voi kasvattaa, mutta sen sijaan harjoittelu kasvattaa pinta-alaa joka kehkoista käytetään hyväksi. Kestävyyskuntotreeni lisää myös pienten verisuonien määrää lihaksissa, mikä parantaa veren happipitoisuutta kun olemme aktiivisia.

Miten se toimii?

On olemassa useita eri tapoja treenata kehomme kuntoa, ja kaikille sopivat eri treenimuodot riippuen siitä, mitä kukin tarvitset tai millaisia tavotteita itsellä on. Tavallisia cardiotreenimuotoja ovat juoksu, pyöräily, uinti, hiihto, soutu ja korkean intensiteetin intervallitreeni. Kiertoharjoittelu on hyvä esimerkki harjoittelusta, jossa kunto- ja lihaskuntotreenin raja ei ole niin selkeä. Juuri tällainen eri muotojen yhdistely tekee harjoittelustasi vieläkin tehokkaampaa.

Eri intensiteetti – eri vaikutus

Usein puhutaan matala-, keski- tai korkeaintensiteettisestä harjoittelusta. Matalaintensiteettinen harjoittelu kestää usein pidempään ja ppp-tempolla (eli ”pitää pystyä puhumaan”). Korkeaintensiteettinen harjoittelu on tämän täysi vastakohta: se koostuu lyhyistä mutta rankoista harjoituksista, jossa syke nousee korkealle, esim. erilaisten intervalliharjoitusten kautta. Keski-intensiteettinen harjoittelu on taas jotain näiden väliltä. Monet kuntoilijat harjoittelevat aivan liikaa matalan intensiteetin alueella, sen sijaan, että vaihtelisivat kaikkien näiden kolmen välillä.

Kenelle cardiotreeni sopii?

Kaikille joilla ei ole lääkärin määräämiä rajoituksia liittyen tämän tyyppiseen harjoitteluun. Harjoittele silloin kun ehdit, silloin kun tunnet itsesi vahvaksi ja levänneeksi. Tällöin saat itsestäsi kaikkein eniten irti. Yritä löytää hauskoja tapoja treenata – kuntoilun tulee ehdottomasti olla myös mukavaa!​

Mitä tulee ottaa huomioon

Sydän ja kehkot sopeutuvat treeniin paljon nopeammin kuin mitä nivelet, lihakset, ligamentit ja jänteet tekevät. Anna kehollesi aikaa tottua pidempiin ja intensiivisiin harjoituksiin, eli toisin sanoen rakenna kudosten sietokykyä.

Koska tämän tyyppinen harjoittelu sisältää usein monotonisia liikkeitä, on myös rasitusvammojen riski suurempi, varsinkin jos treenivolyymi nousee liian nopeasti. Etene rauhallisesti!
Hyvä linja harjoittelulle on, että sinun tulee hengästyä ja alkaa hikoilla jotta treenillä olisi vaikutusta sydämeen. Kävelylenkit eivät siis usein tuo tätä vaikutusta, jollei satu olemaan todella huonossa kunnossa.
Keho sopeutuu siihen mitä teemme. Jos juoksemme pitkiä matkoja hitaasti, kehitymme juuri siinä, ja päinvastoin. Om myös hyvä ottaa huomioon, että kun haluamme treenata sydäntämme, tapahtuu se isojen lihasryhmien työskentelyn kautta

Cardiotreenin hyödyt

• Sydän vahvistuu, mikä lisää todennäköisyyttä pidemmästä ja terveemmästä elämästä
• Helppoa toteuttaa missä ja milloin vain
• Vahvistaa keuhkoja ja tekee niistä tehokkaammat
• Mahdollisuus vaihtelusta takaa sen, ettei harjoittelusta koskaan tule tylsää
• Parantaa verenkiertoa
• Helppo harjoitella yhdessä muiden kanssa
• Lisää arjen jaksamista
• Aktivoi endorfiinin eli onnellisuushormonin tuotantoa, mikä parantaa mielialaasi

Online cardiovideot

Alta löydät suositeltuja opastusvideoita kotona tehtävään cardiotreeniin. VIDEOS sivulta löydät lisää harjoituksia jotka saavat taatusti pulssisi kohoamaan.

​